Perjantaina 15.3. järjestettiin Nobelin rauhanpalkintoehdokas Greta Thunbergin innoittamina ilmastolakkoja ympäri maailmaa. Lähin paikallinen mielenilmaus toteutettiin Turussa, johon osallistui joitain satoja ilmastosta huolestuneita ihmisiä. Helsingissä mielenosoittajia oli muutama tuhat. Maailmanlaajuisesti mielenosoittajia oli 1,5 miljoonaa 2083 paikkakunnalla 125 maassa. 350.org-sivuston mukaan kyseessä oli tähänastisen tunnetun historian suurin yksittäinen ilmastoteko.
On selvä, että yhteiskuntamme pettää nuoret ja heidän tulevaisuudentoiveensa, mikäli seuraava hallitus muodostuu sellaisista puolueista, jotka eivät pysty kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja luomaan tiekartan ensin hiilineutraalille ja sitten hiilinegatiiviselle Suomelle. Ennen äänestyskoppiin menemistä on siis jokaisen hyvä pohtia ehdokkaan lisäksi puolueohjelmia.
Perjantainen ilmastolakko on kirvoittanut lukuisia mielipiteitä puolesta ja vastaan. Toisaalta lasten ja nuorten omaehtoista kansalaisaktiivisuutta on haluttu rajoittaa pitämällä ”mukulat koulussa”, toisaalta kannustaa oma-aloitteiseen yhteiskunta-aktiivisuuteen. Eri kuntien ja koulujen välillä on ollut merkittäviä eroja lakkoon suhtautumisessa. Tämä on ymmärrettävää, sillä lakko rikkoi totutut normit. Viranhaltijat eivät kuitenkaan voi estää nuorten ilmaisuvapautta. Unicefin lasten oikeuksien sopimuksessa taataan, että lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon. Muutama poissaolopäivä ei kaada oppilaan koulumenestystä, vaan parhaimmillaan ne voivat luoda paremman tulevaisuuden. Poissaolomerkintä on globaalissa mittakaavassa aika merkityksetön asia.
Koska alaikäisillä on rajatusti vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisiin asioihin, on heidän tehtävä sellaisia tekoja, jotka aikuiset huomaavat. Ilmastolakko onnistui tavoitteessaan mainiosti. Seuraava mielenilmaus on ilmastomarssi, joka järjestetään sopivasti ennen vaaleja 6.4.
Saija Porramo
Viljo Mannerjoki
Naantalin vihreät