Naantalin nykyisen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa kesäkuussa 2017 minulla oli ikäni (silloin 74 v) perusteella velvollisuus ja kunnia avata kokous. Käytin siinä yhteydessä lyhyen puheenvuoron, jossa toivoin, että valtuutetut yli puoluerajojen pyrkisivät yhteistyöhön, jossa kiistakysymyksissä haettaisiin kaikkia puolueita tai ryhmiä tyydyttäviä ratkaisuja.
Tämä toivomus ei ole toteutunut; ehkä nykyvaltuustossa on menty jopa päinvastaiseen suuntaan. Politiikassa on varmaan useinkin tapana se, että aloite, jonka tekijänä on ”väärän” puolueen edustaja, hylätään. Sitten muutaman vuoden kuluttua saman asian voi esittää uutena ”oikean” puolueen edustaja. Valtaa käyttävän ryhmän edustajan aloitteet etenevät nopeasti, mutta ”väärän” puolueen aloitteet viivästyvät ja niistä pyydetään lisäselvityksiä kunnes asia on vanhentunut.
Kun aloitin valtuutettuna vuoden 2005 alussa, kuvittelin, että asiat käsitellään asioina ja yksittäisen valtuutetun esiin nostamat ongelmat korjautuvat omalla painollaan asiapohjaisesti. Valitettavasti näin ei ole ollut ainakaan Naantalissa. Omituisinta on ollut se, että jonkun ryhmän valtuutettu on suoraan kertonut kannattavansa tiettyä ehdotusta, mutta ryhmän määräyksestä äänestävänsä sitä vastaan! Kaikesta huolimatta olen kokenut valtuustossa toimimisen enimmäkseen hyödylliseksi. Loppujen lopuksi tärkeää ei ole se kunnostetaanko luontopolkuja minun vai jonkun muun tekemän aloitteen pohjalta ja esitetäänkö valtuuston keskustelut netissä juuri minun ehdotuksestani, kunhan asia on kuitenkin lopulta edennyt.
Lähdin ehdokkaaksi alun perin huolestuneena koulujen ja erityisesti lukion tilaongelmien takia. Tilanne on nyt olennaisesti parempi ja koko kouluverkko on uudistumassa lähikouluperiaatetta noudattaen. Tämä ei ole ongelmatonta, mutta ajanmukaisia tiloja tarvitaan välttämättä.
Ryhdyin vihreiden ehdokkaaksi, koska koin, että vihreät selkeimmin puolustavat luonnonarvoja ja ympäristöä yleisemminkin. Näissä asioissa on toisaalta edistytty, toisaalta ei. Isona edistysaskeleena pidän sitä, että Naantalille on pitkän prosessin jälkeen hyväksytty laaja ja laadukas ympäristöohjelma, jonka toteutus tosin vaatii vielä lisää henkilö- ja talousresursseja. Huomattava edistysaskel on myös energiantuotannon siirtyminen yhä enemmän uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaksi – tästä käytiin valtuustossa kyllä vääntöä. – Toisaalta huonoja kokemuksia on kyllä liikaa kertynyt siitä, että asemakaavoituksessa ja myös osayleiskaavaa vuonna 2017 hyväksyttäessä luonnonarvoille ei annettu sitä painoa, mikä pitäisi. Edes satojen tai tuhannenkaan asukkaan mielipiteillä ja allekirjoituksilla ei ole ollut prosessissa painoarvoa. Kaavaratkaisuja on jyrätty läpi yhden tai muutaman äänen enemmistöllä ja kompromisseja ei ole haluttu etsiä.
Kun kaupunki kasvaa ja kehittyy joudutaan ympäristöä muuttamaan. Se mikä on Kanta-Naantalin asukkaille merkittävää, ei ehkä tunnu tärkeältä saaristossa asuvien valtuutettujen näkökulmasta. Kuntaliitosneuvotteluissa turvattiin saariston asukkaille sopimuksilla tietyt palvelut ja lisäksi perustettiin erityinen saaristolautakunta. Tämä oli hyvä ratkaisu. Mutta eikö myös kantakaupungin asukkaiden mielipiteillä pitäisi olla riittävä painoarvo kun heitä läheisesti koskevia asioita ratkotaan esimerkiksi kaavoituksessa? Lähiluonnon arvoa korostavat nykyään asiantuntijat hyvin laajalla sektorilla. Erityisesti korona-aika on nostanut luontoarvot entistäkin tärkeämmiksi. Tämän toivoisin näkyvän entistä paremmin tulevalla valtuustokaudella!
Jarkko Kanerva
kaupunginvaltuutettu 2005-2021