Naantalin koulutuslautakunta päätti 25.2., että Naantali hakee osallistumista 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Kokoomusjohtoinen oikeistoryhmä on jälkikäteen kritisoinut päätöstä mm. Turun Sanomissa 7.3. Sivistysjohtaja Kimmo Kuusimäen esitys oli, että kokeiluun ei osallistuta. Vastaehdotuksen teki allekirjoittanut lautakunnan pj. Jarkko Kanerva (vihr.), perustellen esitystään sillä, että maksuvapaus lisää kunnan houkuttelevuutta lapsiperheiden asuinpaikkana ja lisää lasten tasa-arvoa. Äänestyksessä samalla kannalla olivat sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.
Maksuttomuus koskisi varhaiskasvatusta 20 viikkotunnin osalta. Tällä hetkellä maksuttomuuden piirissä on Naantalissa 21 % ikäluokasta. Maksujen poistamisesta hyötyviä perheitä olisi vuositasolla noin 150. Jos kokeilu toteutuu Naantalissa, se koskisi vuonna 2015 syntyneitä lapsia, joita on 184, elokuussa alkavan toimikauden osalta. Keskituloinen lapsiperhe hyötyisi muutoksesta vuositasolla n. 1000 – 2000 euroa. Maksuvapaus vähentäisi kunnan tuloja arviolta 24 -25 000 euroa kuukaudessa eli loppuvuoden viiden kuukauden osalta arviolta 120 000. Valtio korvaa kokeilussa vähintään puolet menetyksestä. Naantalin kaupungille aiheutuisi siis välittömiä lisäkustannuksia tälle vuodelle noin 60 000. Varhaiskasvatuksen 10,6 miljoonan euron budjettiin verrattuna lisäkustannus on pieni, noin puoli prosenttia. Tukitoimiinkin käytetään miljoona euroa. – Kokeilun jatkuminen seuraavina vuosina riippuu valtion päätöksistä. Kaupunginhallitus voi estää kokeiluun osallistumisen.
Nuorimpien ikäluokkien voimakas pieneneminen – samaan aikaan kun vanhusväestön osuus kasvaa – on Naantalin talouden ja palvelujen turvaamisen keskeinen ongelma. Naantalin julkilausuttuna tavoitteena on olla lapsiperheille houkutteleva asuinpaikka. Tähän pyritään tarjoamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja kehittämällä palveluja. Tämä on myös maksuttomuuskokeilun yksi tavoite. Kokeilu ei velvoita lapsia osallistumaan kunnan tarjoamaan esiopetukseen, mutta velvoittaa kuntaa tarjoamaan sitä koko ikäluokalle. Jos kokeilu lisää osallistuvien lasten määrää esimerkiksi muuttovoiton kautta, syntyvät lisäkustannukset jäävät kunnan maksettaviksi, mutta samalla ikärakenne korjaantuu ja kaupungin tulotkin kasvavat. Maksutonta varhaiskasvatuspalvelua tarjoamalla myös lapsen huoltajien mahdollisuus osallistua työelämään lisääntyy ja niin sanotut kannustinloukut jonkin verran vähenevät.
Hyvin yllättävää on se, että Naantalissa kokoomus vastustaa kokeilua, jota se on valtakunnan tasolla ollut käynnistämässä ja joka on kokoomuksen valtakunnallisesti kirjattujen tavoitteiden suuntainen: ”Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän perusta ja tasa-arvon vahvistaja. Se on myös jokaisen lapsen oikeus. Nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja luodaan kaikille lapsille hyvät eväät elämään.” Sama todetaankokoomuksen vaaliohjelmassa: ”Laadukas varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme ensimmäinen askel. Siihen osallistuminen on lapsen oikeus. Kokoomuksen tavoitteena on, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan laadukkaaseen, pedagogiseen varhaiskasvatukseen.” ”Kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille lapsille maksuton varhaiskasvatus, johon osallistuu koko ikäluokka. Siksi olemme alentaneet maksuja kuluneella hallituskaudella sekä käynnistäneet maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilut 5-vuotiaille.” ”Tehdään esiopetuksesta kaksivuotista. Kaksivuotinen, maksuton esiopetus tulee kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan.”
Naantalissakin tiedetään, että myöhemmän oppimisen perusta luodaan päiväkoti-iässä. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa erilaisista taustoista tulevien lasten lähtökohtien eroja ja siten edistää tasa-arvoa. Kun kaupungin palveluverkkoa rakennetaan, pyritään tulevissa perhetaloissa rakentamaan päiväkodista, eskarista ja koulun ensimmäisistä luokista saumaton jatkumo, jossa lapsi pääsee etenemään omaa, yksilöllistä tahtiaan. Kaksi ensimmäistä kouluvuotta voitaisiin toteuttaa joustavana nivelvaiheena sitomatta oppilaita vuosiluokkiin. Tavoitteena on, että kolmannelle luokalle siirryttäessä kaikilla lapsilla olisi riittävät perustiedot ja -taidot, kuten hyvä lukutaito.
Asian aikaisemmissa käsittelyissä on todettu, että ”Lapsivaikutusten arvioinnin näkökulmasta voidaan todeta, että osallistuminen ammattimaiseen varhaiskasvatukseen lisää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä YK.n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista lapsen oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun silloin kun perheiden taloudellinen tilanne ei vaikuta lapsen osallistumiseen toimintaan.” Tähän suuntaan on hyvä jatkaa.